Mihin mittausta ja kartoitusta tarvitaan?
Mittaus- ja kartoitustietoa tarvitaan, kun suunnittelun tai rakentamisen pohjaksi tarvitaan ajantasainen ja riittävän tarkka tieto maastosta, korkeuksista, rakenteista tai suunnitelman sijainnista.
Mittauksen käyttötarkoitus vaihtelee hankkeen vaiheen mukaan. Ennen suunnittelua voidaan kartoittaa nykyistä maastoa ja rakennettua ympäristöä. Rakentamisen aikana suunnitelmien mukaisia pisteitä ja linjoja voidaan merkitä maastoon, ja toteutuksen jälkeen mittauksilla voidaan tarkistaa tai dokumentoida rakennettujen rakenteiden sijainteja ja korkeuksia.
Oleellista on määrittää mittaus sen mukaan, mihin aineistoa seuraavaksi käytetään. Suunnittelun lähtöaineistolta voidaan tarvita erilaista sisältöä ja tarkkuutta kuin esimerkiksi rakentamisen merkintämittaukselta tai toteutuneen rakenteen tarkemittaukselta.
Suunnittelun lähtötiedot
Maasto- ja kartoitusmittauksilla voidaan tuottaa lähtöaineistoa esimerkiksi rakennusten, pihojen, katujen, väylien, vesihuollon ja muiden infrarakenteiden suunnitteluun. Mittaamalla saadaan suunnittelijan käyttöön tietoa kohteen nykyisestä tilanteesta ja korkeussuhteista.
Rakentamisen mittaukset
Rakentamisen aikana mittauksia tarvitaan esimerkiksi suunnitelman mukaisten sijaintien, linjojen ja korkeuksien siirtämiseen maastoon. Merkintämittaus auttaa toteuttamaan rakenteet suunnitelman mukaiseen paikkaan.
Toteutuneen kohteen tarkistaminen
Tarkemittauksilla voidaan mitata toteutuneiden rakenteiden sijainteja ja korkeuksia sekä tuottaa aineistoa hankkeen dokumentointiin ja jatkosuunnitteluun.
Maastomallit, kartoitusmittaukset ja pintavaaitukset
Tarvittava mittausmenetelmä ja aineiston laajuus valitaan kohteen sekä käyttötarkoituksen mukaan. Sama hanke voi tarvita erilaisia mittauksia suunnittelun, rakentamisen ja toteutuksen eri vaiheissa.
Maastomallimittaus
Maastomallimittauksella muodostetaan digitaalinen kuva alueen maanpinnan muodosta ja korkeussuhteista. Maastomallia voidaan käyttää esimerkiksi rakennus-, piha-, katu-, väylä- ja muiden infrakohteiden suunnittelun lähtöaineistona.
Maastomallia voidaan hyödyntää myös määrä- ja massalaskennan lähtötietona, kun tarvitaan tietoa esimerkiksi maanpinnan muodoista tai maa- ja kalliomassojen määristä.
Kartoitusmittaus
Kartoitusmittauksella selvitetään kohteen nykyisiä maastokohteita, rakenteita, sijainteja ja korkeuksia suunnittelun tai muun hankkeen tarpeisiin.
Kartoituksen sisältö määritetään käyttötarkoituksen perusteella: tarkoituksena ei ole kerätä mahdollisimman paljon mittaustietoa, vaan tuottaa juuri siihen hankkeeseen soveltuva lähtöaineisto.
Pintavaaitus
Pintavaaituksella selvitetään maanpinnan korkeuksia ja korkeuseroja. Tietoa voidaan tarvita esimerkiksi rakennusten, pihojen, katujen ja muiden alueiden suunnittelussa sekä kuivatuksen ja maanrakennuksen lähtötietona.
Merkintämittaus
Merkintämittauksessa suunnitelmassa määritellyt pisteet, linjat tai muut sijainnit siirretään maastoon rakentamista varten.
Merkintämittauksia tarvitaan esimerkiksi rakennus-, maanrakennus-, katu-, väylä- ja vesihuoltohankkeissa.
Tarkemittaus
Tarkemittauksella mitataan toteutuneiden rakenteiden sijainteja tai korkeuksia. Tarkemittausta voidaan käyttää esimerkiksi toteutuksen dokumentointiin, laadun tarkistamiseen tai myöhemmän suunnittelun lähtötiedoksi.
Mittausmenetelmä valitaan käyttötarkoituksen mukaan
Mittauksissa voidaan käyttää esimerkiksi GNSS-paikannusta ja takymetrimittausta kohteen sekä tarvittavan tarkkuuden mukaan.
Mittaus osana pohjatutkimuksia ja infrasuunnittelua
Mittaus ei ole hankkeessa aina erillinen työvaihe. Mittaustietoa voidaan tarvita jo tutkimusten yhteydessä, ja samaa aineistoa voidaan hyödyntää edelleen geo- ja infrasuunnittelussa.
Pohjatutkimuksissa kohteen sijainti- ja korkeustiedot sekä muu lähtöaineisto muodostavat osan suunnittelun tietopohjasta. Infrasuunnittelussa ajantasainen maasto- ja kartoitustieto auttaa sovittamaan suunnitteluratkaisut olemassa olevaan ympäristöön ja todellisiin korkeussuhteisiin.
Kun saman hankkeen tutkimuksia, mittauksia ja suunnittelua toteutetaan Aluetaidon kautta, hankkeessa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää suoraan seuraavissa vaiheissa. Tämä vähentää tarpeetonta tiedonsiirtoa eri toimijoiden välillä ja auttaa muodostamaan lähtötiedoista yhtenäisen kokonaisuuden.
Aluetaito on toteuttanut mittaus- ja kartoitustöitä erilaisiin rakennus-, maanrakennus- ja infrahankkeisiin.
Tyypilliset kohteet kunnille, yrityksille ja rakennuttajille
Mittaus- ja kartoituspalveluja tarvitaan sekä hankkeen lähtötietojen tuottamiseen että rakentamisen ja toteutuksen tueksi. Palvelun sisältö voidaan rajata yksittäiseen mittaustehtävään tai yhdistää saman hankkeen tutkimus- ja suunnittelupalveluihin.
Tyypillisiä kohteita ja mittaustarpeita ovat:
- katu-, tie-, vesihuolto- ja kunnallistekniikkahankkeiden mittaukset
- rakennus- ja pihakohteiden kartoitus- ja merkintämittaukset
- maanrakennus- ja louhintakohteiden mittaukset
- maastomallit suunnittelun lähtöaineistoksi
- toteutuneiden rakenteiden tarkemittaukset
- maa- ja kalliomassojen kartoitus ja massalaskennan lähtötiedot.
Mittauksia hankkeisiin koko Suomessa
Aluetaito palvelee kuntia, julkisia toimijoita, yrityksiä ja rakennuttajia eri puolilla Suomea. Mittaustyön toteutus suunnitellaan kohteen sijainnin, laajuuden ja käyttötarkoituksen perusteella.
Mitä tilaajan kannattaa toimittaa tarjouspyyntöön?
Mittaus- ja kartoitustyön laajuus voidaan arvioida sitä paremmin, mitä selkeämmin tiedetään kohde ja se, mihin mittaustietoa tarvitaan.
Tarjouspyyntöön kannattaa liittää tai kertoa mahdollisuuksien mukaan kohteen sijainti, mittauksen käyttötarkoitus, mitattava alue tai työn arvioitu laajuus, käytettävissä oleva kartta- tai suunnitelma-aineisto sekä toivottu aikataulu.
Jos hankkeessa on jo määritetty käytettävä koordinaatti- tai korkeusjärjestelmä tai muita mittausaineistoon liittyviä vaatimuksia, ne kannattaa ilmoittaa samalla.
Kaikkien teknisten yksityiskohtien ei kuitenkaan tarvitse olla selvillä ennen yhteydenottoa. Kohteen sijainti ja tieto siitä, mihin mittausta tarvitaan, riittävät hyvin keskustelun aloittamiseen.
Usein kysyttyä mittauksesta ja kartoituksesta
Mitä eroa on kartoitusmittauksella ja merkintämittauksella?
Kartoitusmittauksessa mitataan olemassa olevan maaston, rakenteiden ja muiden tarvittavien kohteiden sijainteja ja korkeuksia esimerkiksi suunnittelun lähtötiedoiksi. Merkintämittauksessa toimitaan päinvastaiseen suuntaan: suunnitelmassa määritetyt pisteet tai linjat siirretään maastoon rakentamista varten.
Mihin maastomallia tarvitaan?
Maastomalli kuvaa alueen maanpinnan muotoa ja korkeussuhteita digitaalisessa muodossa. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi rakennusten, pihojen, katujen, väylien ja muun infran suunnittelun sekä määrä- ja massalaskennan lähtöaineistona.
Voiko mittauksen yhdistää pohjatutkimukseen tai suunnitteluun?
Kyllä. Mittaus voidaan toteuttaa saman hankkeen yhteydessä esimerkiksi pohjatutkimusten, geosuunnittelun tai infrasuunnittelun kanssa. Tällöin hankkeessa tuotettua mittausaineistoa voidaan hyödyntää suoraan seuraavissa työvaiheissa.
Mitä tietoja mittauksen tarjouspyyntöön tarvitaan?
Alkuun riittävät yleensä kohteen sijainti, tieto siitä, mitä halutaan mitata ja mihin mittausaineistoa käytetään. Kartta, asemapiirros tai muu olemassa oleva suunnitelma-aineisto helpottaa työn laajuuden arviointia.
Mistä mittaus- ja kartoitustyön hinta muodostuu?
Hintaan vaikuttavat esimerkiksi kohteen sijainti ja laajuus, tarvittava mittaustyö, työn vaatimukset sekä asiakkaalle tuotettavan aineiston sisältö. Työn tarkka laajuus ja hinta määritellään kohteen perusteella tarjouksessa.