Uudet ja parannettavat väylät ja kadut
Katu- ja väyläsuunnittelua tarvitaan sekä uuden infrastruktuurin rakentamiseen että olemassa olevien kohteiden parantamiseen. Suunnittelun lähtökohtina ovat kohteen käyttötarkoitus, nykyinen ympäristö, maasto, käytettävissä olevat lähtötiedot ja yhteydet muuhun infrastruktuuriin.
Uuden väylän tai kadun suunnittelussa ratkaisut muodostetaan lähtötilanteesta eteenpäin. Olemassa olevan kohteen parantamisessa on lisäksi huomioitava nykyiset rakenteet, liittymät, verkostot ja muut olosuhteet, joihin uusi ratkaisu sovitetaan.
Tavoitteena on muodostaa kokonaisuus, joka toimii kohteen käytössä ja voidaan viedä suunnittelusta käytännön toteutukseen.
Katu-, tie- ja aluesuunnittelun sisältö
Suunnittelun sisältö määräytyy kohteen ja hankkeen vaiheen mukaan. Katu-, tie- ja aluekohteissa tarkastellaan esimerkiksi väylän sijaintia, korkeusasemaa, liittymistä ympäröivään verkkoon sekä sitä, miten suunniteltava ratkaisu sovitetaan maastoon ja muuhun rakennettuun ympäristöön.
Aluetaidon osaamiseen kuuluu katujen, teiden ja väylien suunnittelua sekä erilaisten aluekohteiden suunnittelua. Ratkaisuissa huomioidaan kohteen toimivuus ja yhteys muuhun infraan niin, että eri suunnittelualat muodostavat toteutuskelpoisen kokonaisuuden.
Linjaus ja korkeusasema osana kokonaisuutta
Väylän tai kadun sijainti ja korkeusasema vaikuttavat siihen, miten se liittyy olemassa olevaan ympäristöön, tontteihin, liittymiin, vesihuoltoon ja muuhun kunnallistekniikkaan.
Siksi ratkaisuja ei suunnitella irrallisina, vaan suhteessa kohteen maastoon ja muihin suunnittelun lähtökohtiin.
Yhteensovitus vesihuollon ja muun kunnallistekniikan kanssa
Katu tai väylä muodostaa usein vain yhden osan laajemmasta infrakokonaisuudesta. Samalla alueella kulkevat vesihuoltoverkostot ja muu kunnallistekniikka on sovitettava yhteen väylän sijainnin, korkeuksien ja ympäröivän rakentamisen kanssa.
Yhteensovituksella pyritään siihen, että eri suunnitteluratkaisujen väliset riippuvuudet huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa eikä vasta rakentamisen aikana.
Aluetaito voi yhdistää samaan hankkeeseen väylä- ja aluesuunnittelua sekä vesihuollon ja muun infrasuunnittelun tarpeita.
Suunnitelmat toteutusta varten
Suunnittelun tavoitteena on tuottaa hankkeen vaiheeseen ja sovittuun suunnittelutehtävään sopiva aineisto, jonka perusteella kohdetta voidaan viedä eteenpäin kohti toteutusta.
Tarvittavan suunnitteluaineiston sisältö ja tarkkuus riippuvat hankkeen laajuudesta ja siitä, missä vaiheessa suunnittelua ollaan. Tilaajalle toimitettava kokonaisuus määritetään siksi aina toimeksiannon yhteydessä.
Riittävät lähtötiedot ja suunnittelualojen yhteensovittaminen helpottavat myös rakentamisen valmistelua ja vähentävät riskiä sille, että keskeisiä teknisiä kysymyksiä joudutaan ratkaisemaan vasta toteutusvaiheessa.
Mitä tilaaja saa suunnittelun tuloksena?
Tilaaja saa sovitun katu-, tie-, väylä- tai aluesuunnittelutehtävän mukaisen suunnitteluaineiston hankkeen seuraavaa vaihetta varten. Tarkka toimitussisältö määritetään kohteen ja toimeksiannon perusteella.
Lähtötiedot, mittaukset ja geotekniikka
Katu-, väylä- ja aluesuunnittelu perustuu riittäviin lähtötietoihin. Hankkeen mukaan tarvitaan tietoa esimerkiksi suunnittelualueen rajauksesta, maastosta ja korkeuksista, olemassa olevista rakenteista ja verkostoista sekä maaperäolosuhteista.
Mittaus- ja kartoitustiedolla voidaan muodostaa suunnittelun pohjaksi ajantasainen kuva maastosta ja olemassa olevasta ympäristöstä. Pohjatutkimuksia ja geoteknistä suunnittelua tarvitaan silloin, kun maaperäolosuhteet vaikuttavat väylän tai alueen rakenteisiin ja toteutusratkaisuihin.
Kun mittaukset, pohjatutkimukset, geosuunnittelu ja varsinainen infrasuunnittelu voidaan yhdistää saman hankkeen sisällä, lähtötiedot siirtyvät suoraan suunnittelun seuraaviin vaiheisiin.
Aluetaidolla on kokemusta väylä-, katu- ja aluesuunnittelusta osana erilaisia infran ja rakennetun ympäristön hankkeita.
Usein kysyttyä väylien, katujen ja alueiden suunnittelusta
Mitä lähtötietoja katu- tai väyläsuunnittelun aloittamiseen tarvitaan?
Hyödyllisiä lähtötietoja ovat kohteen sijainti ja rajaus, hankkeen tavoite, olemassa olevat suunnitelmat ja kaava-aineistot, maasto- ja mittaustiedot sekä tiedot nykyisistä rakenteista ja verkostoista.
Kaikkien lähtötietojen ei tarvitse olla valmiina ennen yhteydenottoa. Tarvittavien mittausten, tutkimusten ja muun lähtöaineiston tarve voidaan arvioida hankkeen alussa.
Miten mittaus liittyy katu- ja väyläsuunnitteluun?
Mittaus- ja kartoitusaineistolla tuotetaan tietoa esimerkiksi maaston muodosta, korkeuksista ja olemassa olevista rakenteista. Tätä tietoa käytetään suunnitteluratkaisujen sovittamiseen kohteen todellisiin olosuhteisiin.
Aluetaito voi toteuttaa mittaukset osana samaa hanketta.
Milloin pohjatutkimuksia tai geosuunnittelua tarvitaan?
Pohjatutkimuksia ja geosuunnittelua tarvitaan silloin, kun maaperäolosuhteet vaikuttavat suunniteltavan väylän, kadun tai alueen rakenteisiin ja toteutukseen.
Tarve ja tutkimusten laajuus määräytyvät kohteen, maaperän ja suunnittelutehtävän perusteella.
Miten vesihuolto huomioidaan katu- ja väyläsuunnittelussa?
Vesihuollon verkostot ja muu kunnallistekniikka sovitetaan yhteen väylän sijainnin, korkeuksien ja ympäröivän infrastruktuurin kanssa. Näin eri suunnitelmien väliset riippuvuudet voidaan huomioida ennen rakentamista.
Mistä suunnittelutyön hinta ja aikataulu muodostuvat?
Hintaan ja aikatauluun vaikuttavat muun muassa kohteen koko ja vaativuus, suunnittelun vaihe ja laajuus, käytettävissä olevat lähtötiedot, tarvittavat mittaukset tai tutkimukset sekä suunnittelun yhteensovittaminen muiden infraratkaisujen kanssa.
Tarkka työn sisältö, aikataulu ja hinta määritellään hankekohtaisesti tarjouksessa.